Aihearkisto: Blogi

#Koulutuslupaus

Tänään oli #Koulutuslupaus-vaalistartti, eli opiskelupaikkakunnilla polkaistiin käyntiin korkeakouluopiskelijoiden valtakunnallinen eduskuntavaalikampanja. Kampanjassa rohkaistaan eduskuntavaaliehdokkaita tekemään #koulutuslupaus, johon ehdokas sitoutuu. Suomen ylioppilaskuntien liiton ja SAMOKin yhteinen kampanja näkyy tänään vahvasti sosiaalisessa mediassa, ja toivon että se näkyy siellä koko kampanjan ajan!

Kampanjan koulutuslupauksia, joiden kanssa voi somessa näkyä, ovat:

  • Koulutus on maksutonta
  • YTHS kaikille korkeakouluopiskelijoille
  • Koulutuksesta ei leikata
  • Opintotukea ei heikennetä

Minä sitoudun kaikkiin näihin koulutuslupauksiin. Kampanja antaa lisäksi tilaa omille koulutuslupauksille. Tänään olin Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella ISYYn ja SAVOTTAn järjestämässä vaalitentissä, jossa tein koulutuslupauksen: ”Koulutuksen työelämävastaavuutta lisättävä!”

Kiitos järjestäjille!! Lupaan, että tulette näkemään tai kuulemaan minulta vielä muitakin koulutuslupauksia, sillä opiskelijoiden asiat ovat hyvin lähellä sydäntäni!

Rohkaisen myös muita eduskuntavaaliehdokkaita tekemään koulutuslupauksia! Paras #koulutuslupaus on sellainen, jota todella on valmis edistämään eduskunnassa.

Kuinka vihreää biotalous on?

Biotalous mielletään herkästi trendikkääksi, erityisen ympäristöystävälliseksi, suorastaan vihreäksi toiminnaksi. On kuitenkin aihetta pohtia sitä, mitä biotalous todella tarkoittaa ja mitä biotalouteen siirtymisestä seuraisi laajemmin.

Suomalaisen biotalous.fi -sivuston mukaan biotalous merkitsee suomalaisille 100 miljardin euron vuosituotantoa, lisää vientiä, 100.000 uutta työpaikkaa ja hyvinvointia ympäristöä kunnioittaen. OECD:n tavoitteena on, että biotalous on tulevaisuudessa yhä merkittävämmässä roolissa maailman ongelmien kestävässä ratkaisussa, mikä lisää biotalouden harjoittamista valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

On tärkeää huomata, että biotaloudessa toimitaan globaalisti ja tähdätään taloudelliseen hyötyyn, mikä on ristiriidassa paikallisuuteen ja arvopohjaiseen toimintamalliin perustuvan ekotalouden kanssa. Ekotaloudessa ekologisia resursseja hyödynnetään aidosti ympäristön kannalta kestävällä tavalla, kun taas biotaloudelle on tyypillistä jopa muokata luontoa ja ympäristöä haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Olisikin syytä pohtia, miltä osin Suomen politiikkaa halutaan suunnata biotalouden ja miltä osin ekotalouden suuntaan.

Biotalouteen vahvasti liittyvää bioteknologiaa sovelletaan pääasiassa teollisuuden, terveyden ja maatalouden tarpeisiin. Maatalouden osalta biotaloudessa on kyse esimerkiksi viljelykasvien bioteknisestä muokkauksesta ja erilaisten biopohjaisten tuotteiden, kuten muovien ja biopolttoaineiden kehittämisestä. Biotalous pitää sisällään muun muassa geenimanipuloitujen organismien (GMO) kehittämisen, mikä sotii suoraan esimerkiksi luomun periaatteita vastaan ja olisi siten haitaksi hallitusohjelmaankin kirjatulle luomun edistämiselle.

Ajankohtaista olisi tarkastella, millä osa-alueilla biotaloutta voidaan vihreästi toteuttaa ja miltä osin toimintaa tulisi suunnata ekotalouteen. On syytä pohtia, olisiko ihanteellista vahvistaa ekotaloutta esimerkiksi alkutuotannossa ja panostaa biotaloudessa esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivutuotteiden prosessointiin.

Biotaloudessa on paljon hyvää, mutta siihen tulee pystyä suhtautumaan kriittisesti ja määrittelemään tarkkaan, miltä osin esimerkiksi OECD:n määrittelemät sisällöt omaksutaan biotalouden edistämiseen Suomessa. Vihreänä haluan olla edistämässä innovatiivista, tulevaisuuteen katsovaa kehitystä, jossa paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet otetaan huomioon.

Vähän vinossa -blogi: http://www.vihrealanka.fi/blogi-v%C3%A4h%C3%A4n-vinossa/kuinka-vihre%C3%A4%C3%A4-biotalous-on