Aihearkisto: Blogi

Valtuustoaloite Pyöräilykuntien verkostoon liittymisestä

Jätin juuri Kuopion kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteen Pyöräilykuntien verkostoon liittymisestä. Jo tässä vaiheessa on hienoa huomata, että Kuopion kaupunginvaltuusto haluaa laajalla rintamalla, että Kuopio liittyy Pyöräilykuntien verkostoon: aloitteeseen kertyi nopealla laskulla lähes 50 allekirjoitusta! Alla voit lukea aloitteen sellaisenaan, kuin sen kaupunginvaltuustossa jätin!

Valtuustoaloite Pyöräilykuntien verkostoon liittymisestä

Kuopion kaupunginvaltuusto 23.10.2017

Pyöräilykuntien verkosto ry on kuntien, valtionhallinnon, yritysten, järjestöjen ja muiden tahojen välinen yhteistyöverkosto. Verkoston päätavoite on pyöräilyn ja kävelyn lisääminen kestävinä liikennemuotoina ja arkiliikuntana, jotka tuottavat hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkostoon kuuluu 110 jäsentahoa, joista 78 on kuntia ja kaupunkeja. Pyöräilykuntien verkoston jäsenkunnissa on noin 3,7 miljoonaa asukasta.

Kuopiossa edistetään kestävää ja viisasta liikkumista ja suunnitelmissa on myös keskustan ja Savilahden alueen kattava kaupunkipyöräjärjestelmä. Pyöräilykuntien verkoston kautta saisimme tukea muun muassa pyöräilyverkoston kehittämiseen ja kaupunkipyörien valintaan sekä käyttöönoton ja ylläpidon järjestämiseen. Pyöräilykuntien verkosto tarjoaa tietoa ja palveluja pyöräilyn edistämiseksi. Verkoston jäsenenä Kuopio pystyy uskottavammin profiloitumaan pyöräilykunnaksi sekä määrätietoisesti edistämään ja vahvistamaan pyöräilyn asemaa houkuttelevana ja toimivana kulkumuotona.

Jäsenyyden etuja ovat muun muassa:

  • Verkosto järjestää koulutustilaisuuksia ja tapahtumia, joihin jäsenkuntien edustajat pääsevät osallistumaan maksutta
  • Kunta saa neuvontaa ja tukea pyöräilyn, kävelyn ja muun kestävän liikkumisen edistämisessä
  • > esimerkiksi apua ja yhteistyötä pyöräilyn ja kävelyn kehittämissuunnitelmien tekemisessä > kehittämispalaverit kunnan yhteyshenkilön ja verkoston edustajien kesken
  • Pyöräillen Suomessa -verkkosivut ja pyörämatkailu > Näkyvyyttä Suomen pyörämatkailun virallisilla kotisivuilla > Tukea pyörämatkailun ja sen reittien kehittämiseen 
  • Pyöräilykuntien verkosto ideoi ja valmistelee erilaisia kehittämishankkeita yhteistyössä ministeriöiden ja tutkimuslaitosten kanssa
  • > Jäsenkunnilla on parhaat mahdollisuudet päästä mukaan ja vaikuttaa hankkeiden sisältöön
  • Pyöräilykuntien verkoston jäsenenä kunta profiloituu hyvinvointiin ja terveellisiin liikkumistapoihin kannustavana tulevaisuuden asuinpaikkana > Mahdollisuus tulla valituksi Vuoden pyöräilykunnaksi

Pyöräilykuntien verkostoon kuuluvien kuntien joukossa ovat muun muassa Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu ja Iisalmi. Myös Pohjois-Savon ELY-keskus on verkoston jäsen. Lisää tietoa Pyöräilykuntien verkostosta ja muut verkostoon kuuluvat 70 kuntaa ja kaupunkia löytyvät Pyöräilykuntien verkoston verkkosivulta osoitteesta: www.poljin.fi.

Pyöräilykuntien verkostoon liittyminen tapahtuu ilmoittamalla siitä kirjallisesti verkoston toiminnanjohtajalle (myös sähköposti käy: matti.hirvonen@poljin.fi). Liittymispäätöksen jälkeen kunnasta nimetään yhteyshenkilö, joka toimii edustajana verkoston suuntaan ja jolle esimerkiksi toimitetaan kuukausittainen materiaali. Yhteyshenkilön lisäksi Poljin-lehti postitetaan kaikille kunnan nimeämille eri hallintokuntien henkilöille, jotka ovat pyöräilyn ja kävelyn kanssa tekemisissä. Vuoden 2017 jäsenmaksu yli 100 000 asukkaan kunnassa on 1 990 euroa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kuopion kaupunki liittyy Pyöräilykuntien verkostoon.

Vihreä valtuustoryhmä

Veera Willman

Äänestä lasten ja nuorten ääni kuuluviin!

Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että tällä hetkellä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten ääni ei kuulu riittävästi valtuustoissa eikä siten myöskään näy kunnan päätöksenteossa.  Johtuuko tämä siitä, että nuorilla aikuisilla ei ole aikaa tai intoa hoitaa yhteisiä asioita? Vai eivätkö nuoret osaa pitää puoliaan valtuustosaleissa? Tilastot kuitenkin näyttävät, että nuoret eivät ole saaneet vaaleissa riittävää kannatusta saadakseen riittävää edustusta valtuustoihin.

Taustavaikuttajissa nuoria kuitenkin riittää. Esimerkiksi viime kuntavaaleissa Vihreiden listalla neljä alle 29-vuotiasta nuorta sai yli 150 ääntä, mutta vain yksi pääsi Kuopion valtuustoon. Nuorille on selvästi kysyntää, nyt sen enää tarvitsee tulla todeksi myös äänestyskopeissa. Nyt äänestäjiltä tarvitaan rohkeutta osoittaa luottamusta nuorille ehdokkaille.

Mitä nuoret valtuutetut sitten tekisivät niin eri tavalla, kuin nykyiset päättäjät? Me kuntalaiset tarvitsemme mukaan sen tuntuman ja kokemuksen, joka nuorilla on heitä itseään ja läheisiään koskevista kunnan asioista. Valtuutettujen ikä- ja sukupuolijakauman tulisi edustaa kuntalaisia. Tätä emme saavuta äänestämällä aina samoja, tuttuja ja kokeneita päättäjiä. Valtuustoihin tarvitaan sopivassa suhteessa kokemusta, eri alojen osaamista ja tuoreita ajatuksia.

Valtuustoissa ja lautakunnissa tulee luoda lisää mahdollisuuksia kuopiolaisille. Jos päättäjät eivät nosta lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään vaikuttavia asioita esille päätöksenteossa, ne jäävät helposti vaille käsittelyä. Jos kukaan ei korosta lähipuistojen kunnossapidon merkitystä, jäävätkö ne joillakin asuinalueilla rapistumaan? Jos kukaan ei huomaa puhua siitä, että leikkipuistoihin tulee päästä talvella myös vaunuilla ja rattailla, joudumme kömpimään kinosten yli tai kääntymään lumikasan kohdalla takaisin kotiin.

Valtuutetun tärkeimpiä ominaisuuksia on aidosti kuunnella kuntalaisia heille tärkeissä asioissa ja pyrkiä lisäämään kuntalaisten mahdollisuuksia hyvään elämään. Kunnissa tulee tehdä päätöksiä, joiden myönteiset vaikutukset näkyvät konkreettisesti kuntalaisten arjessa. Valtuutetuilta vaaditaan myös rohkeutta tehdä päätöksiä, joiden myönteiset vaikutukset kantavat pitkälle tulevaisuuteen.

Kampanjapäällikkö esittäytyy!

Moi! Olen Martta ja olen saanut kunnian toimia näissä vaaleissa Veeran kampanjapäällikkönä. Olen 21-vuotias alkujani oululainen ja sittemmin kuopiolaistunut nuori nainen. Kuopioon muutin vähän yli kaksi vuotta sitten ja tässä välissä olen kerennyt asua vuoden Brysselissä, josta palasin viime syksynä. Opiskelen tällä hetkellä viimeistä vuotta restonomiksi matkailupuolella.

Veeraan olen tutustunut tätini kautta muutama vuosi sitten. Ekan kerran tavattiin Pariisissa, missä Veera oli harjoittelussa Suomen suurlähetystössä. Veera majoitti minut ja tätini reissumme ajan pienessä yksiössään, ja tultiin heti hyvin toimeen. Monenko uuden ihmisen kanssa voi viettää aikaa koirankopin kokoisessa kämpässä yhtään tuskastumatta?

Kun Veera kysyi minua kampanjapäällikökseen, ei tarvinnut kauaa miettiä ryhdynkö hommaan. Politiikka kiinnostaa, ja siihen pääseekin hyvin kiinni tukemalla kampanjointia. Veeraa tuen mielelläni sillä hän on osaava ja ajatteleva ammattilainen, joka ajaa minulle itsellenikin tärkeitä asioita.

Toivoisin että entistä useampi nuori toisi äänensä kuuluviin näissä vaaleissa. Kunnissa tehdään paljon päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan meihin kaikkiin. Jos miettii tärkeitä asioita elämässään, uskallan väittää että politiikka liittyy niistä lähes jokaiseen. Millaisella asuinalueella haluat asua? Mitä toivot opiskeluiltasi? Entä mitä haluat työelämältä?

Politiikasta ei tarvitse olla täydellisesti perillä äänestääkseen. Tutustu ehdokkaisiin ja valitse se, jonka arvomaailma vastaa omaasi – äänestämällä et ainakaan menetä mitään.

#Koulutuslupaus

Tänään oli #Koulutuslupaus-vaalistartti, eli opiskelupaikkakunnilla polkaistiin käyntiin korkeakouluopiskelijoiden valtakunnallinen eduskuntavaalikampanja. Kampanjassa rohkaistaan eduskuntavaaliehdokkaita tekemään #koulutuslupaus, johon ehdokas sitoutuu. Suomen ylioppilaskuntien liiton ja SAMOKin yhteinen kampanja näkyy tänään vahvasti sosiaalisessa mediassa, ja toivon että se näkyy siellä koko kampanjan ajan!

Kampanjan koulutuslupauksia, joiden kanssa voi somessa näkyä, ovat:

  • Koulutus on maksutonta
  • YTHS kaikille korkeakouluopiskelijoille
  • Koulutuksesta ei leikata
  • Opintotukea ei heikennetä

Minä sitoudun kaikkiin näihin koulutuslupauksiin. Kampanja antaa lisäksi tilaa omille koulutuslupauksille. Tänään olin Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella ISYYn ja SAVOTTAn järjestämässä vaalitentissä, jossa tein koulutuslupauksen: ”Koulutuksen työelämävastaavuutta lisättävä!”

Kiitos järjestäjille!! Lupaan, että tulette näkemään tai kuulemaan minulta vielä muitakin koulutuslupauksia, sillä opiskelijoiden asiat ovat hyvin lähellä sydäntäni!

Rohkaisen myös muita eduskuntavaaliehdokkaita tekemään koulutuslupauksia! Paras #koulutuslupaus on sellainen, jota todella on valmis edistämään eduskunnassa.

Kuinka vihreää biotalous on?

Biotalous mielletään herkästi trendikkääksi, erityisen ympäristöystävälliseksi, suorastaan vihreäksi toiminnaksi. On kuitenkin aihetta pohtia sitä, mitä biotalous todella tarkoittaa ja mitä biotalouteen siirtymisestä seuraisi laajemmin.

Suomalaisen biotalous.fi -sivuston mukaan biotalous merkitsee suomalaisille 100 miljardin euron vuosituotantoa, lisää vientiä, 100.000 uutta työpaikkaa ja hyvinvointia ympäristöä kunnioittaen. OECD:n tavoitteena on, että biotalous on tulevaisuudessa yhä merkittävämmässä roolissa maailman ongelmien kestävässä ratkaisussa, mikä lisää biotalouden harjoittamista valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

On tärkeää huomata, että biotaloudessa toimitaan globaalisti ja tähdätään taloudelliseen hyötyyn, mikä on ristiriidassa paikallisuuteen ja arvopohjaiseen toimintamalliin perustuvan ekotalouden kanssa. Ekotaloudessa ekologisia resursseja hyödynnetään aidosti ympäristön kannalta kestävällä tavalla, kun taas biotaloudelle on tyypillistä jopa muokata luontoa ja ympäristöä haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Olisikin syytä pohtia, miltä osin Suomen politiikkaa halutaan suunnata biotalouden ja miltä osin ekotalouden suuntaan.

Biotalouteen vahvasti liittyvää bioteknologiaa sovelletaan pääasiassa teollisuuden, terveyden ja maatalouden tarpeisiin. Maatalouden osalta biotaloudessa on kyse esimerkiksi viljelykasvien bioteknisestä muokkauksesta ja erilaisten biopohjaisten tuotteiden, kuten muovien ja biopolttoaineiden kehittämisestä. Biotalous pitää sisällään muun muassa geenimanipuloitujen organismien (GMO) kehittämisen, mikä sotii suoraan esimerkiksi luomun periaatteita vastaan ja olisi siten haitaksi hallitusohjelmaankin kirjatulle luomun edistämiselle.

Ajankohtaista olisi tarkastella, millä osa-alueilla biotaloutta voidaan vihreästi toteuttaa ja miltä osin toimintaa tulisi suunnata ekotalouteen. On syytä pohtia, olisiko ihanteellista vahvistaa ekotaloutta esimerkiksi alkutuotannossa ja panostaa biotaloudessa esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivutuotteiden prosessointiin.

Biotaloudessa on paljon hyvää, mutta siihen tulee pystyä suhtautumaan kriittisesti ja määrittelemään tarkkaan, miltä osin esimerkiksi OECD:n määrittelemät sisällöt omaksutaan biotalouden edistämiseen Suomessa. Vihreänä haluan olla edistämässä innovatiivista, tulevaisuuteen katsovaa kehitystä, jossa paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet otetaan huomioon.

Vähän vinossa -blogi: http://www.vihrealanka.fi/blogi-v%C3%A4h%C3%A4n-vinossa/kuinka-vihre%C3%A4%C3%A4-biotalous-on